Lontoossa ei Helsingin kartalla pärjää

Miten tässä epäoikeudenmukaisessa maailmassa voi elää, jossa pelko menettämisestä hallitsee läpi koko yhteiskuntakerrosten. Joku pelkää menettävänsä työnsä toinen sijoituksena – joku pelkää, että ei saa koulutusta vastaavaa työtä, joku vanhuutta kuka mitäkin. Pelot ovat subjektiivinen totuus joka saa usein myös kollektiivisia muotoja. Ihmisen ympärillä on hajottavien voimien kenttä ja siinä kentässä pitäisi saada elää kukin omimalla tavallaan. Pelko perseessä jotkut katselevat lehtiä ja esimerkiksi Tampereen kadunvaltausta. Pelot ovat ehkä sisäsyntyisiä eikä kadunvaltauksella tai nuorilla ole niihin mitään osuutta. Tarjotaan vastaukseksi lisää ja kovempia otteita. Kovia otteita on kokeiltu monessa maassa eikä vähiten arabivaltioissa ja mitä siellä on saatu aikaiseksi – vallanvaihdos, sitäkö tässä nyt haetaan. Varmasti se olisi paikallaan – kuten olisi näin vanhuspalvelulain uudistuksen alla myös paikallaan, että myös päättäjät menisivät edes viikoksi vanhustenhoitolaitokseen töihin ja kokisivat siellä vallitsevan arjenilmapiirin. Kauniit sanat eivät riitä. Kansalaisille on luvattu ja paljon niin luvattiin myös sotaveteraaneille - ja mitä he saivat, eivät ainakaan sitä mitä luvattiin. Toki toiset saivat enemmän – olisi siis tarvittu yhteisvastuuta jotta jokaiselle olisi riittänyt jaettavaa. Siinä kävi vanhanaikaisesti – ahneus voitti ja lupaukset petettiin. Tämä maa on mitätöityjen ihmisten maa. Kansalaisia mitätöidään kaikilla mahdollisilla sektoreilla – vastuuta ei oteta mutta ei sitä toisaalta annetakaan. Täälläkin keskustelu blogeissa on näpertelyä joka pyörii tietyllä asiantuntijatasolla, jolla ei ole käsitystä arkipäivän teoista eikä toiminnasta – siitä mitä arjessa tapahtuu – mitä kansalaisen maailmassa oikeasti tapahtuu. Kuinka elää pakkotahtisessa ja epävarmassa pelkojen ja kieltojen maailmassa? Kuinka voi elää vastuullisena, jos ehdot sanellaan ulkopuolelta? Kuinka voi elää sellaisessa maailmassa vastuullisesti, jossa ei asioihin voi vaikuttaa. Mitä tapahtuu ihmiselle jonka ei anneta ottaa vastuuta, johon ei luoteta? Kyllä – aivan oikein – hän alkaa ohjautua ulkoa. Sen sijaan, että hän olisi osallistumassa oman elämänsä rakentamiseen, jossa hän kuitenkin esittää pääroolia vaikka hänelle ei sitä hevillä anneta – annetaan kitua kuristetussa ja kutistetussa roolissa ja totella ja kestää halpaa tapaa hallita ja hajottaa joka on huijaus. Ei ole ihme, että monet uupuvat. Elämme koneistossa jota on vaikea muuttaa mielekkäämmäksi. Ylipursuavasta tiedosta on vaikea löytää itselle käyttökelpoista tietoa – relevanttia tietoa – ei tiedä mitä tai ketä uskoa. Edes omaa elämä ja sen piiri ei ole hallittavissa – silloin alkaa vastauksien etsintä ”asiantuntijoilta”, joiden salakieltä koetetaan sitten purkaa. Kysykää kansalaisilta – onko virkakieli, EU- kieli, sopimusten kieli tarkoitettu edes ymmärrettäväksi? Vai onko se eivähempäävoisikiinnostaa. Mitä kertoo laajennetut itsemurhat? Luulisi, että sen nyt edes ilman työryhmää jokainen tajuaisi – toivoisi, että se sanottaisi myös ääneen. Ääneen sanominen nimittäin voisi helpottaa monen ihmisen elämää. Parisuhde on kuin yhteiskunta pienoiskoossa – hajota ja hallitse. Suhteet ovat niin pirstaleisia – osin yllä mainittujen seikkojen vuoksi – että jokaisella on mahdollisuus toteuttaa vain itseään ja niitä mielikuvia joiden hän kuvittelee olevan totta. Asiaa selventääkseni - Helsingin kartta kädessä ei Lontoossa pärjää. Kysymys kuuluu – kuinka lapsi voi toteuttaa itseään tässä hajotetussa perheessä hajotetussa maailmassa jota pirstaloi markkinoiden antama valhekuva maailmasta, perheestä, lapsista – kaikesta. Miettikää sitä! Ääneen kuuluu sanoa se, että kaikesta näennäisdemokratiasta ja inhimillisistä piirteistä huolimatta koetamme välittää myös sinusta – emme halua hallita hajottamalla ja ymmärrämme voimattomuutemme – silti haluamme kaikki mukaan näihin talkoisiin, jossa koetetaan saada yhteys ja yhteistyö kaikkien ihmisten välillä. Ahneus, kateus ja kilpailun korostaminen on vääristänyt maailman – haluamme toimia niin demokraattisella tavalla kuin se on mahdollista edustuksellisessa demokratiassa. Sinä ajat suomessa maan kansalaisena kaiken edelle.